maanantai 18. tammikuuta 2016

SE yksi aika vuodesta on takanapäin. 
Krääsä on saatu siivottua pois, tupa näyttää valoisalta ja suurelta ilman kuusta ja kaikkea sitä tilpehööriä.

Ulkona paukkuu semmoset pakkaset, että vilukissalla ei ole minnekkään mitään asiaa. On ihana antaa tulen lepatella takassa ja lämmitellä sen loimussa.

En ymmärrä niitä jotka tarkenee sukeltaa ulos ottamaan kauniita maisema kuvia pakkasen puremasta luonnosta. Kuvat toki on aivan ihania, mutta se kylmyys mikä kuvaajaa ympäröi, voi voi. 

Minun piiri pyörii nyt melko pientä ympyrää, keittiö ja olohuone välillä, kodarissa täytyy pyörähtää kans jotta saadaan puhasta pyykkiä, mutta paljo kauemmas en viitti lähtiä.

Uskaltaako ääneen sanoakaan, että onneksi eivät ole töihin nyt soittaneet. Eihän mulla riitä mikään vaate jos pitää aamupimiällä syöksyä tuonne surman suuhun. Toisaalta, kylllä sitä työkaveriseuraa tarttis, ettei tuu mökkihöperöksi. Siis aina ei tiiä mitä toivois.

 Kotona ku on, niin jottain pitää räpeltää. Ensin tein sukkia. Nuo yksväriset on kyllä Petran tekemät mutta tuli kuvaan mukaan. Sukat ku alko kyllästyttään
 yritin väritellä Petran saamaan kirjaan, mutta ei tainnu olla mun homma. En osaa värioppia ollenkaan ja niimpä näyttää aika kauhialta sotkulta. Muutenki liian tarkkaa mulle, laajempia kaaria minä tarvin.
Ja ku ennen joulua jäi kokeilematta niin täytyhän se nyt sitten ku muuta ei olekaan ko aikaa. 
Nimittäin virkata palloja. Ja koukkuun jäin, virkkuukoukkuun. Neljä on nytkin kuivumassa ja kun oli uskaliaita kavereita jotka ilmaa uhmaten menivät kylälle niin joutuivat tuomaan mulle lankaa, jotta saa jatkaa. 

Hyvä, niin muuta ei sitten "tarvi" tehä ku on justiinsa virkkaus kesken :) :) 
Leevi siinä sivussa tekee pahvilaatikoista mitä haluaa. Tällä erää laatikossa on pikkusen kännykkää pienempi reikä, siten että känny pysyy laatikon päällä, poika laatikossa ja siellä sitte videota katellaan ihan rötkönä maaten, ei tarvi piellä kädessä mitään ja ku viltin vielä nakkaa päälle ni ihan elokuvateatterista käy.
Toivon kyllä niin että keli lauhtuu, miten sitä muuten keskiviikkona voi lähteä Kokkolaan nuorison kans. Varattu reissu niin mentävä on. Siihen asti pysyn sisällä!