Juhlaa

Viikonloppu on ollut yhtä juhlaa.
Ensin perjantaina oli pienen kummipojan ristiäiset Kiimingissä.
Siitä onkin aikaa kun viimeksi on tuommoisissa juhlissa oltu.
Kiitos Ansku!
Onhan se aina mukava kun tutustuu uusiin ihmisiinkin.

     Sitten sunnuntaina oli sukujuhlat Ylivieskassa.
     Siellä sitä vasta tutustuukin uusiin kasvoihin.
     Jos haluaa. Suku on laaja, eikä kaikkia millään voi tuntea.
     Mutta yhteen kuuluvuus on vahva.
    

Nyt on sitten aika taas siirtyä arkeen ja sitähän on tämä päivä jo tehty.
Kontattu lattialla tilkkujen kans. Jaana-tyttö tekee tilkkupeittoa
ja miten minäki siellä tilkkujen seassa sitten oon koko ajan ollu....
Pitäs malttaa antaa niiden itse touhuta omalla tyylillään, eikä aina olla härkkimässä.

     Vielä pitää laskea öitä, millon Tiina tulee kotiin Helsingin kesästä.
     Ja ehkä jo ens viikolla laitetaan iso remmi päälle.
     Siitä lisää siis ensviikolla.