Juhannus oli ja meni.
Aatto uurastettiin raksalla, oli niin hyvin hommat vauhissa ettei ois millään malttanu lopettaa

 Ylhäällä tuli väliseinää vauhdilla. Jaana asentaa tuulenohjauslevyjä kattoon. Lämmin siellä kyllä oli mustan peltikaton alla!
Oltiin Jaanan kans tuolla ylhäällä, ku Leevi kävi laittaan hanan päälle. Letku ei sattunu oleen paikoillaan... Alakuvasta näkyy miten makiasti ruutas suoraa muoviin. Ääni oli niin kamala ku ei tienny mistä se tulee! Minä jo roikuin kattoristikossa ku arvelin että nyt tämä koko hökötys kaatuu! 

 Juhannuspäivänä käytiin ajeleen ja satuttiin tämmöselle paikalle.

 Hieno luontopolku vei Karoliinan portaille. Ite portaat nyt ei niinkään nähtävyys ollu mutta se koko paikka polkuineen kaikkineen.

 Vähän oli ränsistynyttä pitkospuuta, osin ne puuttuki ja polku oli kuraista, mutta pääosin oli hyvä liikkua.

 Nämä sankarit ois halunnu kiivetä "portaitaki" mutta kyltissäki se jo kiellettiin, maa petti kokoajan jalkojen alla ja vaikka ylöspäin oiski päässy niin alastulo ois ollu vaikeaa. Tuo kallio jatkuu kuvissa vielä ylöspäin vaan empä osannu kännykällä kuvata että se näkyis. 

 Tämä "sälli" sai elämänsä ensimmäisen hauen samalla reissulla! Kyllä oli muikea juttu. Ei vaan muistettu kuvata ennen ko pannulla:)

 Ensimmäiset "lakasuharjotukset" on saatu pidettyä uudella betonilattialla. Valujälki näyttää aika mukavalta.

Ihan ite villotettu seinä:) ja työkalut siinä myös, saha ja mitta.

 Sähkötöitä seuraavana, en jaksais miettiä missä pitää olla pistorasioita jne, varsinkaan ku ne laitetaan kuitenki minne sattuu tulemaan...
Jaha, ruokatunti on pidetty, takaisin työmaalle....

Kyllä oli kylmä aamu.
Kuitenkin se pian lämpeni niin ettei ois malttanu raksalla olla sisällä ollenkaan. Kummasti oli asiaa lankun hakuun ym.
Oikiastaan aika mukavia aamuja nousta kahestaan ylös ja kaikki jää vielä nukkuun ku me lähetään..

 Eihän minusta paljon taija apua siel olla. Juttu kaverina ja kahvin keittäjänä:)
Joskus kyllä "joutuu" revittään, niinku tänään, tuli kuorma villaa ja ne läjättiin hyvin ressun alle. Ja kun oli tuonne ylös haluajia niin tuotiin lankkuja sisälle ja ojennettiin ylös. Enimmät halut näyttää työkykyisiltä olevan jo mennyttä. 
Kyllästynköhän minä tähän ikinä? Tämä on niin mukavaa hissukseen "autella".

 Välillä aina käpsehin siellä tontin laitamia myöten. Oon niin ihastunu siihen että se on omaa maata, kasveineen kaikkineen, kivineen ja kantoineen. Pitää käyä usein vaan ihastelemassa niitä luojan töitä mitä siellä on. 

Kun sakilla ollaan, niinku tänäänki sitte päivemmällä tais kaikki siellä olla, niin monesti sattuu ja tapahtuu. Saan tuon tuostakin palata sen ääreen kun sanoin ennen raksan alotusta, että on mahtava tehä taloa tällä porukalla. Siis helppoa ku ei äitin tarvi jäähä kotiin "liian pienten" kans, vaan voijaan kaikki olla aina mukana. 
Vähän väliä kuuluu: Ai, meni tikku sormeen/jalkaan. Oits, löin vasaralla sormeen. Äiti, tulee verta... Tai sitten suoraa huutoa...
Ei nyt tuolla Tommillla onnista, eilen kaatu ja tietenki olkapää tuli kipeämmäksi. Tänään tippu tikkailta ja voi että sitä huutoa, varmaan taas tuli isku samaan paikkaan.
Ei kuitenkaan mitään pahempaa oo sattunu, onneksi.

 Monesti vaan silmät sattuu nuihin jämä matskuihin... Ja tulee mieleen että mitähän tuostakin vois tehä... Tenavia jo naurattaa ku äiti kysyy mitä tästä tulis jos virkkais vähän päällistä... Ei siitä himosta pääse mihinkään, mulla on kohta melkonen varasto kaikenlaista "varalta"
 

Suuri ponnistus on nyt sitten onnellisesti ohi.

 Elikkä lattian valu. Torstaina saapui nuoria riskejä miehiä talkoisiin. Empä tienny että se tosiaan on nuin kova homma tai aavistelin tietysti jotain, mutta eipä taitas naisporukalta luonnistua ;) 

 Tämä on sitte se ristikkohärpäke mitä yks ilta tehtiin ja näytin aikasemmin kuvan.

 Jukka arveli ettei se massa voi niin tasan mennä etteikö jäis jotain yli ja käski askarrella kehikon pihalaattoja varten

 Tiina oli sitte niin ovela että käski jokaisen käyä painaan kätensä märkään laattaan ja mikä sen mielusempaa ipanoille :)
tuli siitä 27 laattaa, kyllähän niillä jotain tekee, sitte joskus

Eilinen pyhäpäivä on kerätty taas voimia ja ladattu akkuja, kuka kalastuksen merkeissä, joku nenä kiinni kirjassa, joku lenkillä ja joku tainnu raotella rakentamisen salojaki. Mutta kuitenki saatu voimaa tulevaan viikkoon. Taitaa olla se juhannuski tulollaan..
 

Tänään on ollu taas toimintaa. 
Aamupäivällä ajelin Ylivieskaan keittiökaupoille, taas. otin pari poikaa mukaan ja ne meni skuuttaamaan, aikovat tulla sitten junalla kotiin :) tais olla aika mukavaa niillä. 
Keittiöasiaki meni taas etiäpäin, luulisin. Ootellaan.
Sitte ruuanlaittoa ja raksalle. 
Pientä siivousta siellä täällä.

Ylivieskassa etsin rippilahjaa, jotain löysin.

 Kuin kanat orrella, nämä istuvat. 

Siis terassin aluskate on tehty, maalattukki melkein kokonaan vielä paikoillaan. Itepä en tohtinu tuonne kilimuta :( 

Ja tämä on melkonen työmies. Irrotteli nauloja pois tiehensä ku tarvittiin kalikat toisaalla..

 Täällä siis. Näistä tulee, no enpa sano. Katotaan ensin tuleeko. Huomenna se selviää. Huomenna on myös lattianvalu, mielenkiintoista!

 Iltasella sitte tämä nuorimies kävi Oulaisissa lääkärissä. Oli  rampeilla loukannu ittiään ja ku olin raksalla ite, niin soitin vaan ambulanssin sinne. Kerkesin sitte tilanteeseen itekki eikä mitään vakavaa ollu, solisluu murtunu.
Ihania ihmisiä olivat ensihoitajat! Niin mahtavasti puhuttelivat kipeää poikaa että tais kipuki mennä toiselle sijalle:)  Käskivät röntgeniin kuitenki tälle päivää. Lääkäri sitten sano että kantoside pitäs olla 2VIIKKOA. Miten tuo kaveri jaksaa... Ehkä rauhottuu elämä vähän. Nyt ainaki sai hyvän tuntosen asennon ja nukkuu.

Huomenna uudet kujeet :) 

 Sisällä on raudotukset laitettu, lämminvesiputket paikallaan. Kaikki siis valua vailla :) Valvoja voi tästä kattoa ja tehä raudotustarkastuksen samalla...  Pienemmillä pojilla oli mukava homma laitella nuo tuet rautojen alle, oisko niitä parisataa ollu.

 

Tiina maalaushommissa. Nyt on kaikki räystäslauat ja otsalauat maalattu! Vaikea valinta muista maaleista menossa. Jotta saatas talo solahtaan tuonne metän keskelle, eikä pistäs silimään ohikulkijoille. Eiköhän se löydy. 
Mulla tuli joku jumi oikeaan olkapäähän, liekkö sai vetoa autossa ku ilmastointi hurisi vai mistä lie suuttunu niin ettei pää käänny eikä käsikään paljo toimi. Tarttis nyt olla automaattiauto, muuten liian hankalaa ku pitää olla vaihteen vaihtaja koko ajan kaverina :)
Minusta ei siis oo nyt mihinkään avuksi.

Olen viettänyt luksusta kolme päivää!
En arvannu että tammöselle matkalle pääsisnkään.
Kiitos Tiinan jonka piti mennä pääsykokeisiin. Siitä kehisi ajatus että mitä jos lähtisin "käyttään". Tai suomeksi siis mukaan, eihän tuommosta omatoimista tyttöä tarvi missään käyttää vaan itehän se käy. 

Maanantai-iltana ajeltiin, puoliksi kumpiki kuskina tietysti, Rautiosaareen asti, niin oli tarkotuski.
Siellhän oli ylenmääränen vastaanotto! Ja niin nätti talo heillä. Ilta hurahti rupatellessa ja nukkumaan käytiin asuntovaunuun, yhdessä päivän lämmön kans. Hyvin tarkeni, pohjoisen kesässäki uskalsi ovea pitäöä auki melkein koko yön. Itikkojen takia ei kokoajan:)

Tiistaina hurauteltiin Rovaniemelle heti aamusta.

 Tiinan jätin jollekki koululle ja itse jatkoin tänne.
No huomasin etten ottanu kotoa parkkikiekkoa ja kun sitä ois tarvittu ni lähin etsiin. Ei ollu eka huoltsikalla mutta toisella tärppäsi ja sitten pääsin helppoon parkkiin Revontulen ja Rinteenkulman alle.

Päivä siinä meni, hain Tiinan ja ajeltiin takas Rautiosaareen. 
Suuri kiitos talonväelle, ilta meni vielä siivillä ja mukava oli kaik pihatki käyä kiertään. Juttua ois riittäny pitempäänki.

Iltasella hurautettiin Tornioon, missä mummu jo ootteli. Tiina muuten kysy matkalla että miks täällä on kaks parkkikiekkoa.... En tiä

 Keskiviikko oltiin täällä, Rajalla, ja Ikeassa.
Saatiin katella uusia hienoja keittiöitä, taisipa löytyä se oma malliki sieltä...
Ilta sitten Liakassa, mistä saatiin mukaan kulleroita ja paljon hyvää mieltä!
 Torstai oli sitte paluu päivä mutta sitä ennen kiersin Kemiä ja tapasin vanhan tutun, hänen ihanan sisustus liikkeensä. Siellä ois niin paljo kaikkia kaunista, kenelle ne vaan sopii. Muistoksi hänen tapaamisestaan ostin tietysti itelleni

tämän sisustus puodista:)

 paljon näytti tarttuneen muutaki reppuun tältä matkalta.
Lopulta sitten pääsimme päämäärään

 ja siellähän hommat oli hyvällä mallilla. No miks ei ois. 

Kaikki näköjään onnistu, niin meijän reissu ku kotiväkien arki.
Se on elämä sillä mallilla ettei minua, äitiä enää kaivata joka mutkaan ja ilmanki jo pärjätään. Mukava huomata etten oo kahlinnu lapsia liikaa itteeni ja pärjäävät. 

Huh huh kyllä nyt on tarennut hyvin.

Jälleen pienet on uimassa.

Yo-juhlat on juhlittu ja oli oikeasti mukavat juhlat, lämmöstä huolimatta. Tarjottavien kans sai olla tarkkana ettei lurahtaneet pöydälle. kylmäkalleja vaan lautasten alle, eikä niitäkään ollu tarpeeksi :(

 

 Raksallakin tapahtuu koko ajan, lauantai vaan oli huilipäivä siitä, juhlien takia. 
Katto on valmis, ja kohta lattiakin. Kävin tänään kurkkaamassa siellä, mutta töihin en ehtiny, kun on taas muita harrastuksia..
Lähetään Tiinan kans Rovaniemelle tässä iltasella, minä katsomaan tuttuja, tosi ystäviä ja Tiina pääsykokeisiin...
Palataan viimeistään torstaina kotiin.