Syksyäkö

On jo niin kylmää. Ei meinannu välitunnilla tareta olla ku ei huomannu varata erikseen vaatetta.

On syksy niin ihmeellinen, minä kaikkea ymmärrä en.
Miten vihreä maa värin uuden nyt saa, linnut lentävät merien taa.

Mihin siilit ja etanat käy? Niitä syksyllä missään ei näy.
Mihin pois katoaa? Missä siilien maa? Mullan allako ne asustaa?

Kuka vaahterat kauniiksi saa? Värit muuttaa, ne nyt punertaa.
Kuka pensselillään lehdet käy värjäämään? Missä maalarin tuon kotimaa?

Miten kypsyvät puolukat nuo?Mistä karpalon päälleen saa suo?
Mikä punertumaan saapi marjat ja maan? Syksyn ihmeitä kaikki on vaan.

On syksy niin ihmeellinen, minä kaikkea ymmärrä en. 
Miten muutokset saa koko kesäinen maa värit hehkuvat nyt loistossaan. 

Hehkutellaan nyt siis syysväreillä joita alkaa jo näkyä pikkuhiljaa. 
Nyt ei jaksa tehdä yhtään mitään. Kaikki väsyttää ja haluttaa nukkua vaan. 
Otin jo tirsat mutta eihän sitä pääkivulta oikein voi rauhottua taas.  

Talokauppoja pitäisi osata tehä, liian vaikeaa..
 

ompelua

Kaiken muuttotohinan keskellä on pitänyt vähän ompelukonettakin käyttää.
Rivarissa on monta ikkunaa.. ne kaipaa verhoja joita ei tietenkään ennestään oo sopivia.

Hannalta sain sopivia kankaita  ja uurastus alkoi.
Tuntu että laskosverhot on paikallaan ja pieniä lenksuja onkin saanut käsin ommella.
Taitaa olla yli 70kpl mitä tli ommeltua.

No nyt ne on tehty ja osa jo paikallaan.
Laatikoita yhä pakataan ja tavara ei näytä vähenevän yhtään.
Kestääkö tämä ikuisuuden?
Ei kuitenkaan. Maanantaina vois ensimmäiset jo muuttaa
Nuoriso saa viettää pari päivää itekseen uudella paikalla.

Ja virkattu mattokin sai kodin. Nivalan mummulla tuntu olevan sille paikka valmiina, siis sinne vien sen pois edestä, Itselle niitä ehtii sitten tehdä kun on paikat valmiina.

Tontti on ostettuna ja talon kuvatkin alkaa olla valmiina. ;)

Lauantaita

Voi kun sain olla hoitamassa pientä viis viikkosta.Lupasin töihin yhdeksi yöksi ja siellä se pieni oli. Siinä yö kului häntä hyssytellessä, sairaana kun oli. Onneksi muut pienet nukku lähes koko yön pieniä itkuja lukuun ottamatta.
Ettei vaan ois vauvakuume tarrautunu paijan helmaan:)

Kotona sitte otin pienet tirsat, ainaki 5 tuntia, mutta paljon on ehtiny tapahtuakki tämän hereillä olon aikana.

Leevi se jaksaa temppuilla :) mutta meinaspa poika tänään tukehtua karamelliin. Se ei niinkään mukavaa ollu, hätä meinas jo tulla.

Eilen kävin hakeen Hannalta kankaita ja oon nyt huruutellu verhoja uuteen keittiöön ku siinä on 3 isoa ikkunaa. Ajattelin laskosverhot tehä ja kaks niistä sain valmiiksi. Nätit kankaat löyty. Olkkariin teen kans samanlaiset toki eri kankaasta.

Kuva on kyllä surkea mutta kangas just sopivaa laskoksille.
Ja nyt tyttöporukalla saunaan paranteleen valvonta pääkipua, ei vaiskaan, ei se siellä ainakaan parane.

Täällä on

nyt oikeasti ku menneitten majassa, kuten sanonta kuuluu. Täälä on vain jätesäkkiä toisen vieressä tai vielä kauempana. Laatikoita niitten välissäkin ja joka paikka levällään.
Ei sitä näköjään usko ennen ku kokee, mitä muuttaminen ja pakkaaminen on.
Vaikka täälläki on monta aikusen järjellä varustettua niin ei se hetkessä tapahdu.

Uusi paikka, rivari tuossa "kylempänä" on jo siivottu tip-top.Sinne vois jo mennä, mutta kun aikaa on niin tämähän venyy nyt koko operaatio.
Mukavalla mielellä on saanu hommia tehä.
Ei tee kipeää lähteä, ei yhtään.
Josko en ymmärrä mihin oon pääni pukkaamassa,
tai sitte oon vaan nii kurkkua myöten täynnä.

Ja 17 vuottahan tässä on vierähtäny, joutaa sitä sitten jo ihminen uudistumaan joltain osin.
Muutostahan se on elämä täynnä, aina ei ees eeltä tiiä mitä se millonki on.

Eilinen vähän huilattiin näistä hommista ja tänään pitäs kai taas tarttua ja ajaa tavaraa pois eestä.
kumpa vaan kirpparipöytä ois vähän vailennut..

Ompa se

vaan ollut päivä tämäkin.
Pitkä huokasu pääsee kun tullaan iltaan..

Eka työpäivä lasten kans ja sen tuntee.
Kotona kova työmaa, mutta silti ehdin käydä ajaan pyörällä 12 km.
Siitähän sitä sitten sai virtaa tarttua toimeen.
Tyttöjen kans yhdessä tyhjennettiin yksi varastoista kokonaan.
Hyvä alku sille, että muutto on vastassa.

Siis me ollaan saatu TALO MYYTYÄ! Ei oikein tiedä itsekkään voiko sitä uskoa todeksi.
Mutta nyt on siis pakkaus ja muutto hommat.

Illan päätteeksi vein vielä yhden peräkontillisen vaatteita hyvin pakattuna:) tuonne kylälle keräyspisteeseen.
Ja olikin kauniin värinen taivas kun ajelin kotiin.

Päivä oli lämmin ja kun kukat on automaattisesti taivaalta saaneet vettä pitkin kesää, ne ovat vielä hyvän näköisiä.

Ja nyt keräämään voimia tulevaan päivään.. nukkumaaan.

Unelmat

ja toiveet voivat olla vaikeasti toteutettavia.
Saavuttaaksesi ne sinun on jaksettava yrittää.

Älä luovuta.
Ennen kaikkea älä koskaan lakkaa uskomasta itseesi.
Muista että sinäkin olet jotain erikoista ja voit menestyä elämässäsi.

Ei ole tärkeää mihin pyrit
kunhan päämäärän saavuttaminen tekee sinut onnelliseksi.

siis miten

Mahdotonta sanoi epäilys
Vaarallista sanoi pelko
Turhaa sanoi järki
Yritä kuitenkin kuiskasi sydän.

Niimpä se..

.. meni alkuviikko lomaillessa:)
Saatiin Jukan kans lupa olla kaks yötä poiss kotoa.
Ja meitähän ei tarvinnu kahta kertaa käskeä matkaan.
Määränpääki oli heti tiedossa.. Tampere..

Ensin ajeltiin Jyväskylään

Ihasteltiin iltasella näitä elukoita..

Ja parantelin päätä loppu illan, ei menny ihan niinkö Str... eiku niinkö suunniteltiin.
Aika parantaa, niinhän sitä sanotaan ja aamulla olin jo kohtalaisessa kunnossa jatkamaan matkaa.

Asuntomessut tarjosi paljon ajattelemisen aihetta rakentamiseen, mutta seuraava kuva ei ole sieltä, ottipahan vain muuten silmään matkan varrelta.

Ihana idea valaisimiin!!

Ja mikä parasta ku tavattiin ystäviä isolla Y:llä siellä Tampereella ja saatiin tunteja olla porukassa. Yllätykset on aina mukavia.

Kotonakin odotti yllätys. Kiitos Ellu ja Lasse ja muutki jotka sen toteutitte.. Sänky on valmis!

Vieraita ja lepposaa oloa

Niin meni viimeviikkokin. Oli mukava saada vieraita ja olla vaan.
Ilmat ei suosinu mutta ainahan ei voi voittaa.

Lapsia sade ei aina haittaa

Tekemistä keksitään sisälläkin ja miksei myös sateessa ulkona.
Ne on lomalla ja nauttii vapaudesta kaikesta huolimatta.

Sunnuntaina serkukset perheineen kokoonnuttiin suurella joukolla Haapavedelle. Järvi oli lähes täynnä koko päivän, viimeiset ongittiin mukaan kun auto jo kävi lähtökuopissa. Makkaraa paistettiin useampi kilo, olihan paikalla vajaa 80 henkeä.
Paikka oli loistava kuten aina ja nyyttäri tarjoilu pelasi. Kiitos suuri mökin väelle että vastaanotitte meidän sankan joukon.

Musiikkia metsässä

Torstai..

Huoh tätä keliä. Minä niin oottasin auringon paistetta, mutta eipä näytä olevan.
Hioohan sitä puuta ilman aurinkoaki, se vaan ois mukavempaa pihalla ku puolipimeässä tallissa. Ei niin pölytkään haittais.
Se pöytä jota hioin on jo maalattu, moneen kertaan. Kaks petsauskertaa oli ettei kerinny kuivua ko ensin joku oli kävelly niinä, kiivenny varmaan ja oli sopivasti kohilla niin kipasi tennarin kuvan pintaan. Toinen oli aamusella ku oli täytyny  kokeilla eikö se oo kuiva.. No ei ollu. Pienellä hionnalla pääsi niistä kuitenk, mutta luuleehan sitä että työ ois ollu ennemmin valmis ilman näitä välikäsiä.
Lakka siis uupuu siitä.

Tämäki on jo maalauksessa, kuivuis ni sais ottaa toiseen kertaan. Ei miehenpuoli tykkää nukkua lattialla ni pitäis saada sänky takasin kamariin.Ehkä huomispäivän aikana jos ei kiireellisempää ilmene.

Tätäki oon väliaikoina jatkanu ku ei mahdu enää piirakka laatikkoon ja meinas just kastua  ku oli  jääny ulos jossaki auringon pilkahdus välissä. Kaikki tilanteet pitää käyttää hyödyksi:)

Nyt oikesti ois tarve käydä varaston kimppuun ja lajitella tavaraa, meille, teille ja muille läjiin. Vai oottaisko seuraavaan torstaihin..