Oon oppinu tykkäämään tuosta lumisesta ulkonaolosta. Kun on kunnon kamppeet niin se on ihan hauskaa vaikka keli ois mikä.
Ennen jopa välitunnit tympäsi, nyt ei haittaa vaikka taivas puottaa räntää ja vihmoo tosissaan:)
Koiran lenkityski on monesti toisille niin vaikeaa, varsinki se illan viimenen. Se just on nautinto ku muu maailma alkaa rauhottua niin voi nautiskella. Ei ois uskonu ees puolivuotta sitten että sanon näin. Talviulkoilu oli sillon ihan pakkopullaa.
Yks ilta koiran kans käytiin lenkillä.
Ihailtiin koskematonta hankea, oli tuiskunnu aikalailla ja saatiin väliin kahlata kunnolla.
Lumi ei ollu kaikin paikoin kyllä kovin puhdasta..
Eikä sitä joka paikassa kamalasti ollu, jälkiä sinne kuitenki jäi
Tuonne ois tehny mieli hypätä, vaan ei koiran kans
Ja tuollako ois leiskauttanu muutaman kuperkeikan :)
Näillä penkeillä ei oltu istuttu vähään aikaan, enkä raskinu rikkoa tuota lumousta jättämällä takapuolen kuvaa niihin.
Jälkiä siellä oli muistaki ku meistä. Lumiauran heittämänä, autolla ajeltuna ja tuo viimenen on varmasti lumimies, mikä muukaan se vois olla!
Ja kotiin tullessa huomasin että joulukoristehan se siinä on vielä ovessa, joko pitäis kerätä pois.
Tänään on muuten lauantai ja älyttömän hieno olo!!
Ei kolota mistään! ja sillon se pitää mainita.
Tämäpä mukava postaus! Varsinki viiminen lause. :) Tuntu melkeen ko ois ollu tuolla koiralenkillä iteki mukana. -s
VastaaPoistavalitettavasti ilta ei aina oo aamun kaltainenn.. päivä meniki sitte jo ihan pipariksi ko piti yrittää tehä kaik hommia eikä kunto oikeen sallinu. olin kyllä toooosi pahalla päälläki sitte ku ei ollu auttavia käsiä vaikka talo täynnä porukkaa. kuka lie kasvattanu nuo niin hyvin?? puoliso tietysti ko siitäkään ei ollu apua...
VastaaPoistanyt tänään on ollu hyvä päivä alusta tähän iltaan asti. joskus kuitenki elämä hymyilee ja sillon pitää nauttia, pelottaa nyt vaan se loma, pipariksihan se varmaan menee..