Sirujen kudelmaa

Matkailu avartaa, vaikka tuttuunkin paikkaan.

 Mistähän minä tämän herätyksen sain, en juurta muista, mistä kaikki alkoi.
Matka kuitenki aateltiin tehä upouusilla Onnibusseilla, eikä kaduta yhtään. 
Täytyy ihan kehua!! 
Yön alkutunteina ajeltiin Kärsämäelle, josta päästiin bussin kyytiin, ja kyyti vei Kiasman kulmalle. 
Matkaseurana oli Jaana, juuri riparin käynyt neiti. Eikä huono valinta sekään.

 Kulttuurista nautittiin rauhassa.

 Kun runous ei riitä....
mutta ei kyllä sanatkaan riitä kertomaan tätä näyttelyä,
Marimekon näyttely oli kiasmassa, 
kerrankin satuin paikalle hyvään aikaan. 

Leppoisalla tahdilla mentiin, ihailtiin katutaitelijoita, joita kaikkia ei muistettu edes kuvata. 
Kelit oli aivan parhaat, sai olla auringossa tai varjossa. 
Ei tarvinnu kaupoilla kiertää, kiitos Ellun ja Annen. 
Toinen kuljetti Jaanaa ja toinen oli kanssani koko päivän. 
Se tunne ettei kummallakaan ollut yhtään kiire minnekkään!

Turhan kaukana vain on Helsinki. 

Kesä on niin ihanaa aikaa. Tämä pää ei vaan enää taho kestää tätä lämpöä. Onneksi vielä kuitenkin myyvät mulle lääkkeitä, joskus ovat moittineet menekkiä... Vaan kun ilman ei pärjää. Tuntuu ettei päivääkään :(